Ktt123 Nimi+Kuva+Tieto

Blattella germanica - russakka

Lahko: blattaria

- kotoisin Afrikasta,viihtyvät lämpimissä tiloissa

- kaikkiruokaisia yöeläimiä

Lygus spp. - niittyluteet

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- imevät ravinnokseen nesteitä (kasvit, hedelmät)

- talvehtivat aikuisena

Cimex lectularius - lutikka

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- elävät asunnoissa, kanaloissa, linnunpesissä jne

- sekä toukat että aikuiset imevät verta selkärankaisista, myös ihmisistä

Dolycoris baccarum - marjalude

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- talvehtivat aikuisina

- imevät sekä toukkina että aikuisina kasvien latvaosia, kasvupisteitä, kukintoja, marjoja

Javesella pellucida - viljakaskas

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- koiraat pitkäsiipisiä, naaraat joko lyhyt- tai pitkäsiipisiä

- etusiivet jäykän nahkamaiset, takasiivet kalvomaiset

- aikuisten ja toukkien ruokavalio usein sama, toimivat virusvektoreina

- sapelimainen munanasetin, jolla leikkaavat kasveihin munintarakoja

- muodonvaihdos vähittäinen

Cacopsylla mali - omenakemppi
Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset
- alkukesästä vihreitä, muulloin punaruskeita
- porkkanakemppejä lyhyemmät siivet
- vioittavat silmuja, lehtiä, kukkaperiä, raakileita
- erittävät mesikastetta, jossa kasvava nokihärmäsieni mustaa kasvinosia

Trioza apicalis - porkkanakemppi

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- aikuiset talvehtivat kuusenoksilla

- keväisin porkkanankeltaisia, vihertyvät ravinnon imemisen myötä (takaruumis)

- imevät sarjakukkaisten (porkkana) kasvien lehtiä aiheuttaen sykerömäiset lehdet

Trialeurodes vaporarium - ansarijauhiainen (ansari=kasvihuone)

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- valkean vahan peittämiä

- imevät kasvien lehtisoluista ravintoa sekä toukkina että aikuisina

- muodonvaihdos vähittäinen

- merkittäviä kasvihuonetuholaisia (kurkku, tomaatti)

- ei selviä Suomessa luonnonvaraisena

Aphidoidea spp. - lehtikirvat

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- eri ravintokasveja eri vuodenaikoina

- useat tuholaislajit talvehtivat puuvartisilla, kesäsukupolvet ruohomaisilla kasveilla

- tietyillä sukupolvilla siivet, ravinnon mukaan

- imevät useiden viljelykasvien nesteitä

- erittävät mesikastetta, joka haittaa yhteyttämistä

- toimivat virusvektoreina

Coccodea spp. - kilpikirvat

Lahko: hemiptera, nivelkärsäiset

- naaraat siivettömiä, kasvattavat suojakseen suojakilven jonka rakenne vaihtelee sileästä nukkaiseen, kovasta pehmeään

- imevät puuvartisten kasvien nesteitä

- harvoin esiintyvät koiraat kaksisiipisiä tai siivettömiä, pienempiä kuin naaraat, suuosat puuttuvat

Lahko: thysanoptera, ripsiäiset

- hoikkia, yleensä tummia

- juoksevat vikkelästi, harvemmin lentävät

- pitkät siivet, sirojen ripsien reunustamat

- pistävät-imevät suuosat + keilamainen imukärsä

- muodonvaihdos vähittäinen (ei puhdasoppinen)

- toukat ja aikuiset imevät kasvien nesteitä, löytyy myös petolajeja

Chrysopa spp. - harsokorennot

Lahko: neuroptera, verkkosiipiset

- korennot liikkuvat pääasiassa öisin

- suuosat purevat, syövät enimmäkseen lehtikirvoja

- muodonvaihdos täydellinen

- naaraat munivat munansa pitkien nopeasti hyytyvien limatankojen päähän lehtien alapinnalle

- toukat piiloutuvat saaliseläintensä kuiviin nahkoihin

Aclypea opaca - ruskohaiskiainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- ruskeanmustia, leveärakenteisia

- kiiltävänmustat toukat siiranmuotoisia

- käyttävät ravinnokseen monia eri kasveja sekä kasvinosia (polyfagi)

Geotrupes stercorarius - isosittiäinen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kookkaita, tummansinisiä metallinhohtoisia kuoriaisia

- peitinsiivet syväuurteiset

- naaraat kaivavat maahan munintakäytäviä, jonne ne vievät toukilleen ravinnoksi lantaa

- aikuisetkin syövät lantaa

Melolontha hippocastani - kesäturilas

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kastanjanruskeita kuoriaisia

- aikuiset syövät lehtipuiden latvuslehvästöä, toukat erilaisten kasvien juuria (scarabaeiformi)

- toukkavaihe Suomessa kestää jopa 4 - 5 vuotta

Ctenicera spp. - nurmisepät

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- pitkät, lieriömäiset, kovapintaiset toukat syövät kasvien juuria ja taimien tyviosia, elävät maan alla (juurimadot)

- aikuiset metallinkiiltoisia kuoriaisia, syövät lehtiä ym. kasviainesta

- aiheuttavat toisinaan tuhoja

- etuselän takanurkat piikkimäisesti ulkonevat

- hyppäävät napsahtaen

Agriotes spp. - viljasepät

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- aikuiset rusehtavia, pitkulaisia kuoriaisia

- toukat kapeita, keltaisia/kellanruskeita, kovakuorisia (vahingoittavat mm. viljoja ja perunaa syömällä juuria ja tyviosia)

- etuselän takanurkat piikkimäisesti ulkonevat

- hyppäävät napsahtaen

Dermestes lardarius - vyöihrakuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- siipien tyvessä kellertävänharmaa poikkijuova, juovassa kuusi mustaa pistettä

- toukat punertavanruskeita, suippoja, harva- mutta pitkäkarvaisia, takapäässä kaksi ylöspäin sojottavaa kynttä

- _aikuiset_ syövät eläinjätettä, raatoja, kuolleita hyönteisiä, lihatuotteita, turkiksia jne

- savustetun tai paistetun lihan tuoksu houkuttelee

Attagenus pellio - pilkkuturkiskuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kesäisin aikuiset hakevat ravintoa kukista

- peitinsiiissä valkeat pilkut

- toukat taaksepäin suippenevia, tuuheakarvaisia, kellertävän silkinhohtoisia, takapäässä karvatupsu

- _toukat_ syövät eläinjätettä, raatoja, kuivuneita hyönteisiä, lihatuotteita, turkiksia jne

Attagenus woodroffei - vyöturkiskuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kuoriaiset tummia, peitinsiivissä keltainen aaltojuova (W)

- toukat tuuheakarvaisia, suippoja, tummia

- ei menesty Suomessa luonnonvaraisena, vaikka havaintoja ainoastaan Pohjoismaista

- aikuiset eivät todennäköisesti nauti mitään ravintoa, toukat syövät turkiksia, villaa, tekstiilejä+pölyä ja kuolleita hyönteisiä

Hadrobregmus pertinax - kuolemankello

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kypärämäinen etuselkä, takanurkissa pienet keltaiset karvatupsut

- toukat elävät lahoavissa havupuissa, seinähirsissä

- nimensä saaneet tikittävästä äänestä, joka syntyy pään naputtelusta syömäkäytävän seinään vastakkaisen sukupuolen houkuttelemiseksi paikalle

Anobium punctatum - tupajumi

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- etuselkä kypärämäinen, pää piilossa

- vioittavat havu- ja lehtipuuainesta

- kaivavat mutkittelevia käytäviä puuesineisiin

- toukat vaativat 70% kosteuden kehittyäkseen

- menestyvät rakenteissa, jotka eivät altistu talvipakkasille

Meligethes aeneus - rapsikuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- sinivihreän metallinhohtoisia kuoriaisia, etuselkä leveämpi kuin kirpoilla

- vioittavat ristikukkaisten öljykasvien kukkia ja nuppuja ottaessaan ravintoa ja etsiessään munintapaikkoja

- kukinnoissa kehittyvät toukat täydentävät tuhoa syömällä siitepölyä

- loispistiäiset ovat rapsikuoriaisten tärkeitä luontaisia vihollisia

Coccinella septempunctata - seitsenpistepirkko

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- heimonsa yleisin laji, kupera, puolipallon muotoinen, kirkkaanpunainen kuoriainen

- kirkas väri varoittaa petoja pahasta mausta

- tehokkaita petoja mm. kemppeja, kirvoja, punkkeja ja ripsiäisiä vastaan

Tribolium destructor - rohmukuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- tummanruskea, haisevat lysolille

- lämmitettyjen tilojen elintaviketuholaisia

- ei esiinny Suomessa luonnonvaraisena

- ravintona viljatuotteet sekä tekstiilit

- pahanhajuinen erite tekee elintarvikkeista käyttökelvottomia

Tenebrio molitor - jauhopukki

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- tummanruskeita, lentokyvyttömiä, lieriömäisiä kuoriaisia

- liikkuvat öisin, etsivät ruoantähteitä

- täysikasvuisia toukkia (=jauhomato) kasvatetaan esim häkkilintujen ja akvaariokalojen ruoaksi

- luonnossa lahoavien puiden kaarnan alla, asunnoissa ja viljavarastoissa

Callidium violaceum - papintappaja

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- tummansininen, nopealiikkeinen

- aikuiset eivät syö mitään

- toukat elävät kuivien havupuitten kaarnan alla tehden leveitä jyrkkäreunaisia käytäviä

- aikuiset poistuvat koteloitumisen jälkeen n. 1 cm levyisistä rei'istä

- vahingot yleensä vähäisiä

Hylotrupes bajulus - tupajäärä

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- peitinsiivissä kaksi vaaleata poikkijuovaa

- aikuisten koko vaihtelee 7 - 21 mm välillä, naaraat koiraita suurempia

- aikuiset eivät syö mitään

- toukat sopeutuneita elämään ilmakuivassa havupuussa tuhoten rakennusten puuosia

- merkittäviä tuholaisia

- Suomessa esiintyy vain lounaissaaristossa

Leptinotarsa decemlineata - koloradonkuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kupera, pyöreähkö, keltaisissa peitinsiivissä 10 mustaa pitkittäisjuovaa

- toukkien väri muuttuu mustasta kirkkaanpunaisen kautta vaaleankeltaiseksi

- pahamaineinen perunan tuholainen, syö lehtiä ja varsia

- eivät (vielä) menesty Suomessa, toisinaan havaintoja

Batophila rubi - vattukirppa

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- pieni, kupera, yleisväri musta, takasiivet ja jalat punakeltaiset

- aikuiset syövät vadelman ja mansikan lehtiin reikiä, toukat juuria

Phyllotreta undulata - aaltojuovakirppa

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- mustissa peitinsiivissä valkeat aaltojuovat

- aikuiset syövät ristikukkaisten lehtiä riekaleiksi, toukat elävät samojen kasvien juurenniskassa

- merkittäviä oljykasvien tuholaisia

Phyllotreta vittula - ohrakirppa

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- pienin juovakirppalajimme

- peitinsiipien vaalea juova on tasapaksu

- aikuiset syövät viljojen lehtiin viirumaisia juovia tai reikiä, toukat kasvien juuria

Phyllotreta atra - mustakirppa

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- jalat tummat, solakampi kuin vattukirppa

- litteä, pikimustat siivet ovat hajapisteiset

- aikuiset vioittavat ristikukkaisten lehtiä, toukat elävät juuristoissa

Chaetocnema concinna - juurikaskirppa

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- mustissa peitinsiivissä selvät pisterivit

- aikuiset nakertavat juurikastaimien lehtiin reikiä ja kuoppia. Aikaisessa taimivaiheessa voivat tappaa kasvit kokonaan

- kuiva sää edistää aktiivisuutta ja taimien kuivumista

heimo Apionidae - nirput

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kärsä kokoonnähden pitkä ja kapea

- useita toisiaan muistuttavia lajeja

- toukat syövät APIlalajikkeiden siemenaiheita, siemeniä ja kukkalapakkoa

- aikuisten nakertelujäljet kasvissa paljastavat kuoriaisten läsnäolon

Sitona spp. - hernekärsäkkäät

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- lyhyt kärsä, silmät ulkonevat

- nakertavat hernekasvien lehtiin tyypillisiä lovia

- kuivina kesinä saattavat syödä pienimmät taimet kokonaan

- toukat elävät juuristoissa syöden typpibakteereita sisältäviä juurinystyröitä

Hypera nigrirostis - korvakekärsäkäs

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- vihertävänrusehtavia, pitkähkö ja kapea kärsä

- toukat likaisenharmaita tai kellanvihreitä, vioittavat apilan korvakkeiden suojassa kehittyviä uusia versoja (myös aikuiset)

Anthonomus rubi - vattukärsäkäs

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- mustanharmaa, pitkäkärsäinen

- talvehtivat karikkeessa, munivat ruusun, vadelman tai mansikan nuppuihin ja nakertavat sitten kukkaperän poikki. Toukka kehittyy pedoilta suojassa

Ceutorhynchus assimilis - rapsikärsäkäs

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- lyijynharmaa karvapeite, kapea pitkä kärsä

- nakertelevat ristikukkaisten, mm. rypsin kukintoja ja lehtiä, naaraat munivat lituihin

- toukat vioittavat ravintokasvien lituja ja siemeniä

- merkitys tuholaisena vähentynyt kevätkylvöisiin öljykasvilajikkeisiin siirtymisen myötä

Xyleborus dispar - lustokuoriainen
Lahko: coleoptera, kovakuoriainen
- tummanruskea, pää suojassa etuselän alla
- peitinsiipien koverat takaosat reunustavat peräkuoppaa
- koiraita suuremmat naaraat kaivavat munintakäytäviä toukille
- toukat syövät naaraiden tuomaa Ambrosia-sienen rihmastoa, koteloituvat syksyllä, aikuistuvat ja talvehtivat aikuisina

Oryzaephilus surinamensis - riisihärö

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- tummanruskea, litteä

- etuselän sivut terävähampaiset, sahalaitaiset

- eivät menesty Suomessa luonnonvaraisina mutta esiintyvät sisätiloissa, hedelmissä, viljatuotteissa

Byturus tomentosus - vattukuoriainen

Lahko: coleoptera, kovakuoriaiset

- kellanruskea, pohjaväri harmaa

- nakertavat rubus-sukuisten (vatukka) kasvien lehtiin, nuppuihin ja kukkiin reikiä

- naaraat munivat kukkiin ja raakileisiin

- vattumadoiksi kutsutut toukat elävät vatunraakileissa syöden kukkapohjusta

- vadelman haitallisin tuholainen

heimo Tabanidae - paarmat

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- suhteellisen suurikokoisia, vahvarakenteisia, suuripäisiä kärpäsiä

- lyhyet tuntosarvet

- naaraat imevät verta suurista nisäkkäistä, koiraat elävät kukkien medellä

- toukat elävät vesien pohjaliejussa tai kosteassa maassa, osa petoina, osa syöden kuollutta kasviainesta

Syrphus spp. - kukkakärpäset

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- kirkasvärisiä, mustan ja keltaisenkirjaviä

- taitavia lentäjiä, pystyvät lentämään paikallaan ilmassa

- aikuiset imevät mettä kukista, toukista suurin osa petoja jotka syövät esim kirvoja ja ripsiäisiä

Eumerus strigatus - sinikuutäpläkärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- takaruumiissa siniharmaita puolikuunmuotoisia täpliä

- likaisenharmaat toukat elävät ja tekevät tuhoja sipuleiden maanalaisissa osissa

Psila rosae - porkkanakärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- musta ruumis, tuntosarvet, raajat, otsa keltaiset/oranssit

- hoikat, rihmamaiset toukat kasvien esim porkkanan juuristoissa vahingoittaen satoa usein merkittävästi

- pahiten kasvia vahingoittavat kolmannen kehitysvaiheen toukat

- toukkareikien kautta kasviin iskeytyy bakteeri- ja sienitauteja

Pegomya hyoscyami - juurikaskärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- yleisväri harmaa, raajat vaaleat

- talvehtivat koteloituneina

- toukat elävät sokeri-, ym. juurikkaiden lehdissä miinaajina

- kasvien lehdissä näkyy ensin kapeita rihmaisia käytäviä, myöhemmin kuivuvia rakkuloita

Delia antiqua - sipulikärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- harmaa, tummaviiruinen, mustat jalat

- talvehtivat koteloituneina sipulimaassa

- valkeat, jalattomat toukat elävät sipulin maanalaisissa osissa

- vioittuneet sipulintaimet kellastuvat, näivettyvät, usein kuihtuvat kokonaan

Delia radicum - pikkukaalikärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- valkoiset, jalattomat, 1 cm mittaiset toukat aiheuttavat ajoittain vakavia tuhoja ristikukkaisilla kasveilla, mm. lantuilla, nauriilla ja kerivillä kaaleilla

- toukkien vioittamat juuret kuolevat, maanpäälliset osat nuutuvat, punertuvat ja kuivuvat

- Suomessa _kaksi_ sukupolvea kasvukaudessa

- luontaisia vihollisia maakiitäjäiset ja lyhytsiipiset

Delia floralis - isokaalikärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- valkoiset, jalattomat, 1 cm mittaiset toukat aiheuttavat ajoittain vakavia tuhoja ristikukkaisilla kasveilla, mm. lantuilla, nauriilla ja kerivillä kaaleilla

- toukkien vioittamat juuret kuolevat, maanpäälliset osat nuutuvat, punertuvat ja kuivuvat

- Suomessa _yksi_ sukupolvi kasvukaudessa

- luontaisia vihollisia maakiitäjäiset ja lyhytsiipiset

Musca domestica - huonekärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- keskiruumiissa 4 pitkittäisjuovaa, siipityvet keltaiset

- vaaleat, jalattomat toukat elävät lannassa ym. jätteessä

- aikuiset imevät ravintoa imukärsällään ja voivat samalla levittää tauteja

Stomoxys calcitrans - pistokärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- muistuttavat huonekärpästä, mutta ovat tummempia, suuosat muodostavat pitkän, terävän pistokärsän

- aikuiset imevät verta, toukat elävät lannassa

- karjasuojissa haitallisia, voivat levittää tauteja

heimo Oestridae - kiiliäiset

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- suuria, tiheäkarvaisia, kimalaisia muistuttavia kärpäsiä

- aikuisten suuosat surkastuneet, eivät nauti ravintoa lainkaan

- kaikkien lajien toukat ovat nisäkkäiden sisäloisia (nenäontelot, nahan alla)

Oscinella frit - kahukärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- kiiltävänmusta, suuri levymäinen otsakolmio

- naaraskärpäset munivat viljojen ja heinien tyvelle

- toukat tekevät tuhoja etenkin kauralla ja ohralla

- syysviljoilla toukat voivat tuhota pienet versot tai ärsyttää suuremmat kasvattamaan sivuversoja

- keväviljoilla toukat tuhoavat oraita tai aiheuttavat sipulimaista pensomista, kesäisin ne syövät siemenaiheita/korrenosia

Chlorops pumilions - kääpiöohrakärpänen

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- keltainen, keskiruumiissa mustia pitkittäisjuovia

- toukat elävät viljojen, erityisesti ohran lehtitupissa vioittaen kehittyviä tähkiä

Nanna spp. - timoteikärpäset

Lahko: diptera, kaksisiipiset

- suhteellisen pitkäsiipisiä

- aikuisten raajat keltaiset tai kirjavat

- vaaleankeltaiset toukat vioittavat tupessa kehittyviä heinäntähkiä etenkin lämpiminä ja kuivina kesinä

Ephestia kühniella - jauhokoisa

Lahko: lepidoptera, perhoset

- 1 cm etusiivet lyijynharmaat ja siksak-kuvioiset, takasiivet vaaleanharmaat

- toukat syövät myllyissä, elintarvikevarastoissa jauhoja, leseitä, hedelmiä ym.

- toukat erittävät ympärilleen jauhoja paakkunnuttavaa huopamaista rihmastoa, johon ne koteloituvat

Zophodia convolutella - karviaiskoisa

Lahko: lepidoptera, perhoset

- alle puolentoista sentin etusiivissä valkeita ja tummia poikkijuovia tai täpliä

- likaisenvihreät, mustapäiset toukat kutovat seitillään marjapensaiden marjaterttuja yhteen syöden samalla raakileita ontoiksi ja lehtiä repaleisiksi

Cydia pomonella - omenakääriäinen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- harmaanruskeat, alle 1 cm pituiset siivet, etusiipien kärkiä koristavat kuparinruskeat täplät

- omenamadoiksi sanotut toukat syövät sekä siemeniä että hedelmämaltoa jo ennen niiden kypsymistä

- vioitetut omenat putoilevat helposti maahan

- toukat talvehtivat koloissa omenapuiden rungoilla koteloituen vasta keväisin

- vihollisia petoluteet ja pikkulinnut

Cydia nigricana - hernekääriäinen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- ruskeanharmaiden etusiipien kärjissä tummanruskeita viiruja

- hernemadoiksi kutsutut toukat elävät herneenpalkojen sisällä siemeniä syöden ja sotkien sen seitillään ja ulosteillaan

- hernesadon pahin vioittaja Suomessa

Hedya nubiferana - versokääriäinen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- etusiipien mustia tyviosia koristavat valkeat kirjailut, siipien kärjet kokovalkeat

- talvehtineet mustapäiset ja -pilkkuiset vihertävät toukatsyövät keväisin hedelmäpuiden silmuja, myöhemmin ne kietovat lehtiä ja kukkia tiiviiksi sykkyröiksi ja vioittavat raakileita

Tineola bisselliella - vaatekoi

Lahko: lepidoptera, perhoset

- pää ruosteenruskea, etusiivet oljenkeltaiset/kultaiset, takasiivet kellanharmaat, reunustuksena harmaat ripset

- elävät ainoastaan sisätiloissa

- aikuiset lentelevät hyvin vähän

- toukat elävät nukasta valmistamansa putkimaisen kopan sisällä syöden tekstiilejä

Lampronia capitella - herukkakoi

Lahko: lepidoptera, perhoset

- ruskeasiipisiä, etusiivissä kolme hopeista täplää

- naaraat munivat viinimarjojen raakileisiin, joista pienet vaaleat toukat syövät siemeniä. Punertuneista, maahan pudonneista raakileista toukat poistuvat talvehtimaan pensaan tyvelle

- kiivettyään keväällä takaisin oksille täysikokoisina toukat syövät silmujen kukka- ja lehtiaiheita

- toukat vioittavat kaikkia herukoita, mutta eivät karviaisia

- vihollisia pikkulinnut

Yponomeuta malinellus - omenankehrääjäkoi

Lahko: lepidoptera, perhoset

- valkeat etusiivet, kolmessa rivissä mustia pisteitä

- syksyllä kuorioituneet toukat talvehtivat ryhmissä munankuoristaan muodostuneen harmaan suoja alla

- keväisin ne syövät silmuja ja miinaavat nuoria lehtiä

- alkukesällä toukat kehräävät suojakseen yhteisen seittipesän jossa ne syövät omenan lehtiä ja kukintoja

Argyresthia conjugella - pihlajanmarjakoi

Lahko: lepidoptera, perhoset

- ruskeankirjavien etusiipien takaoreunoissa leveä, vaalea juova, kärjissä vaaleat täplät

- toukat kaivavat omenan maltoon kapeita käytäviä ristiin rastiin, poistuvat syksyllä karikkeeseen koteloitumaan ja talvehtimaan

- pääisäntälaji on pihlaja, mutta niiden puuttuessa perhoset munivat omenoille

- pahin omenasadon vioittaja Suomessa

Plutella xylostella - kaalikoi

Lahko: lepidoptera, perhoset

- harmaanruskea, etusiipien takareunoissa vaalea aaltojuova

- harmahtavat tai kirkkaanvihreät sukkulamaiset pikkutoukat syövät ristikukkaisten kasvien lehdet alapinnalta ikkunakuvioisiksi, vanhat toukat syövät lehtiin isoja pyöreitä reikiä

- koteloituvat lehtien alapinnoille verkkomaiseen koppaan

- etelämmässä paha kaalin tuholainen

Lacanobia oleracea - vihannesyökkönen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- etusiipien valkeat aaltoviirut muodostavat W-kirjainkuvion punertavanruskeisiin 2 cm pituisiin siipiin

- munivat satojen munien rykelmiä lehtien alapinnoille

- vihreät tai punertavanruskeat toukat syövät kasvien lehtiä

Hydraecia micacea - varsiyökkönen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- koko ja tummuus vaihtelevat

- talvehtii munina pientareilla

- toukat elävät mm. heinien, juurikkaiden, peurnan tai mansikan juurenniskassa tai varren sisällä syöden kasvit lopulta ontoiksi

- saattavat vioittaa myös mansikoita

Itame wauaria - herukkamittari

Lahko: lepidoptera, perhoset

- etu- ja takasiivet hopeanhohtoiset, etusiipien reunoissa tummanruskeat kuviot

- toukat syövät karviaisten, puna- ja mustaherukoiden lehtiä, joskus täysin paljaaksi

Pieris brassicae - kaaliperhonen

Lahko: lepidoptera, perhoset

- suvun suurin laji

- munii Suomessa kaksi sukupolvea kasvukaudessa, ei tavallisesti kykene talvehtimaan täällä

- toukat mustakuvioisia kellanvihreitä, esiintyvät joukoittain syöden reikiä kaalikasveihin jättäen jäljelle vain paksuimmat lehtisuonet

Pristiphora rufipes - pikkukarviaispistiäinen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- kellanvalkeat raajat

- toukat mustapäisiä, nuorina vihreitä, syövät karviaisten ja herukoiden lehtiä

Nematus spp. - karviaispistiäiset

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- koiraat selkäpuolelta mustia, osittain punakeltaisia, naaraat punakeltaisia, päästä ja keskirinnasta mustia

- useita ulkonäöltään, kooltaan ja elintavoiltaan toisiaan muistuttavia lajeja

- vaaleanvihreät mustapisteiset toukat syövät karviaisten ja herukoiden lehtiä syöden pensaat sisäosista alkaen lehdettömiksi ennen koteloitumista ja talvehtimista maassa

Athalia rosae - rapsipistiäinen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- takaruumis alta kokonaan keltainen, etusiivissä mustat reunat

- toukat tummanvihreitä, samettimaisia, esiintyvät joukoittaen vioittaen ristikukkaisten lehtiä

- häirityt toukat pudottautuvat maahan kerälle kiertyneinä

heimo Ichineumonidae - aitoloispistiäiset

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- erittäin runsaslajinen

- hoikkia, kookkaita, pitkät tuntosarvet, etusiipien keskiosassa tunnusomaiset kolme poikkisuonta (jotkin lajit tosin siivettömiä)

- naarailla pitkä ( 10 - 45 mm) munanasetin jonka avulla voivat loisia syvälläkin kasvissa/hyönteisissä eläviä isäntähyönteisiä

- lävistävät isännän nahan tai kotelon kuoren, munivat ja loisivat

- toukat syövät isäntähyönteisensä sisälmyksiä pikkuhiljaa, lopulta tappaen ne

- monia tuholaisten luontaisia vihollisia

heimo Braconidae - vainopistiäiset

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- pienempiä kuin aitoloispistiäiset

- väritys himmeä, etusiipien keskiosassa kaksi poikkisuonta toisin kuin aitoloispistiäisillä

- samassa isäntähyönteisessä usein monta loistoukkaa (superparatismi)

- merkittäviä tuholaislajien luontaisia vihollisia

heimo Chalcidoidea - kiilupistiäiset

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- metallinkiiltäviä, vihertäviä tai sinertäviä

- siipisuonisto surkastunut

- loisivat muita hyönteisiä kaikissa kehitysasteissa

- lajeja, jotka loisivat toisissa loisissa (hyperparatismi)

- merkittäviä tuholaislajien runsaudensäätelijöitä

Lasius niger - mauriainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- koko vaihtelee työläisestä (2 - 5 mm), kuningattaresta (6,6 - 10 mm) kunhuriin (9 - 12 mm)

- sokerimuurahaisiksi sanotut mauriaiset suojelevat kirvoja joiden mesikastetta ne "laiduntavat". Ravinnoksi kelpaavat myös toiset hyönteiset ja erilaiset makeat aineet

Formica rufa - kekomuurahaiset-ryhmä

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- puna- eli kekomuurahaiset ovat useiden lajien ja alalajien muodostama ryhmä

- keskiruumis punaruskea tai kellanpunainen, takaruumis mustanruskea

- työläisiä, kuningattaria, kuhnureita

- uhattuina ruiskuttavat happoa takaruumiistaan

- yhteiskunnat voivat muodostua useista keoista

- etelärinteet

- ravinto monipuolista: hyönteiset, kirvojen mesikaste, kasvien rakenteen

- tuhohyönteisten vihollisia

Camponotus herculeanus - hevosmuurahainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- suuria, kiiltävän mustanruskeita, punamuurahaisia muistuttavia

- vahvaleukaisina käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä

- pesäkäytävänsä kaivavat eläviin, terveisiin pystypuihin

Vespula spp. - ampiaiset

Lahko: pistiäiset

- keltavöisiä, mustia, kapeavartaloisia, myrkkypistiäisiä

- yhteiskunnat yksivuotisia, rakennettu puumassasta ja syljestä

- käyttävät ravinnokseen mettä ja makeita herkkuja, joskus marjoja ja hedelmiä

Bombus lucorum - mantukimalainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- keskiruumiin etuosa ja takaruumiin keskiosat sitruunankeltaiset, takaruumiin perä valkea

- pesivät maassa, pölyttävät avoimia kukkia

Bombus lapidarius - kivikkokimalainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- takaruumiin peräpää punainen, muuten yleensä tummia

- pesivät usein kivikkoröykkiöissä

- pitkällä kielellään pölyttävät mm. apiloita ja hedelmäpuita

Bombus pascuorum - peltokimalainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- kellanruskeita, pää ja takaruumiin osat mustat

- pesivät maanpinnan syvennyksissä, toisinaan rakennuksissa

- pitkä kieli, pölyttävät mm. apiloita

Bombus hortorum - tarhakimalainen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- keskiruumiin etu- ja takaosa ja takaruumiin tyvi keltaiset, takaruumiin perä valkea

- pesivät syvällä maassa

- suhteellisen kookkaita, pitkä kieli

Apis mellifera - koti-, tarha-, kesymehiläinen

Lahko: hymenoptera, pistiäiset

- eri rotujen väri vaihtelee tummanharmaasta vaaleaan kellanruskeaan

- monivuotisten yhdyskuntien koko voi yltää 50 000 yksilöön

- tod. näk. peräisin Kaakkois-Aasiasta, eivät menesty Suomessa luonnonvaraisina

- erittäin tärkeitä pölyttäjiä ja tuottavat myös hunajaa

Tetranychus urticae - vihannespunkki

Lahko: prostigmata

- läpikuultavan vaaleanvihreitä, kehon sisällä kaksi tummanvihreää laikkua

- talvehtivat naaraspunkit oranssinpunertavia

- elävät kasvien lehtien alapinnoilla rikkoen pintasoluja suuosillaan ja imien solunesteitä

- erittävät ohutta seittiä, joihin ulostavat ja munivat

- merkittäviä tuholaisia erityisesti kasvihuone- ja marjakasveilla

Oniscus asellus - tarhasiira, saunamaija

alalahko: isopoda, siirat

- ainoita äyriäisiä, jotka ovat sopeutuneet elämään maan päällä

- oleilevat kosteissa, pimeissä paikoissa

- käyttävät ravinnokseen hajoavaa orgaanista ainesta

- joskus vahingoittavat nuoria taimia kasvihuoneissa tai juurikkaita kellarissa